tiistai 19. helmikuuta 2013

Murr-murr-murinaa

Ajattelin kysyä täältä apua, koska olen hieman ihmeissäni tuosta Rentun käytöksestä. Meillä koirat eivät saa tulla keittiöön näkymättömän rajan yli silloin, kun siellä syödään. Ruoka-aikamme ovat säännölliset ja koirat syövät aamu- ja päiväruoan ihmisten jälkeen. Alma ei ole ikinä murissut, mutta Rentusta on alusta asti tullut kaikenmoista ääntä. Nyt ihmisten ruokahetkien aikana Renttu jaksaa odottaa aluksi, mutta jossain vaiheessa se siirtyy tuijottamaan ruokapöytää ja aloittaa murinan. Ennen murinaa se yleensä koittaa pariin otteeseen tulla rajan yli, mutta kun se palautetaan aina omalle puolelle niin sitten se aloittaa äänen pitämisen. Muissa tilanteissa Renttu ei murise ihmisille. Alman kanssa se pitää päivittäin leikkimurinaa.



Olen koittanut eri ratkaisuja:

* En huomioi. Ei toimi. Ääni kovenee koko ajan kovemmaksi ja kovemmaksi ja lopulta se yltyy haukkumiseen + Renttu saattaa ylittää rajan.

* Napakka ei. Ei toimi. Hiljenee hetkeksi ja aloittaa kohta uudelleen.

* Nouseminen ylös penkistä. Ei toimi. Renttu tekee tässä vaiheessa selkeän leikkiväistelyhyppelyn muristen ja silmiin tuijottaen ja ryntää olohuoneen puolelle. Seuraavaksi se yrittää ylittää rajan.

* Poistaminen omaan koppiin makkariin heti, kun pienikin ääni pääsee. Toimii joten kuten. Tästä on seurannut se, että Renttu aloittaa hyvin-hyvin-hyvin pienillä murahduksilla ja ynähdyksillä. Seuraavaksi se jo murisee kunnolla ja syytän itseäni, että miksi en heti samalla nanosekunnilla puuttunut. Ensimmäisen koppiin siirtämisen jälkeen sitä saa tehdä koko ajan. Olen myös miettinyt ettei ole hyvä siirtää sitä koppiin jonka pitäisi olla sille aina mieluisa paikka. Kopista päästämisen jälkeen olen aina palannut lähtöasetelmaan vaikka olisin jo ehtinyt syödä. En ole koskaan päästänyt Renttua suoraa kopista keittiön puolelle niin, että se kuvittelisi asian jotenkin jouduttaneen sen syömiseen pääsemistä.

* Poistaminen eteisen tuulikaappiin. Sama asia kuin kopin kanssa. Ainut että tuulikaapin pitää olla täysin siisti ettei siellä ole ihania kenkiä ja sepeliä syötäväksi.

* Tämän päivän väsyneen ja kuumeisen emännän huono ratkaisu. :D Murisin ja tuijotin takaisin. Ensimmäisellä kerralla toimi parin kerran jälkeen, mutta päiväruoalla meni aivan plörinäksi. Murisimme vuoron perää ja tuijotimme taukoamatta. Lopulta Renttu siirtyi olohuoneen puolelle huonekalujen taakse mistä kuului tasainen murina. Jep jep joo.


Onko muilla ollut vastaavia ongelmia? En näe tällä hetkellä ongelmalle muuta ratkaisua kuin tuulikaapin pitämisen siistinä ja eristämisen sinne hetkeksi heti ensimmäisestä öhähdyksestä. Jos meillä olisi erillinen keittiö johon ovi, niin uskoisin että ongelma voisi ratketa sillä että murinan päästessä ovi menisi hetkeksi kiinni. Tilanne tavallaa katkeaisi. Nyt tilanne tuntuu jatkuvan heti, kun Renttu pääsee takaisin notkumaan rajalle. Raportoin tänne meidän edistymisestä.

13 kommenttia:

  1. Siis minähän olen surkeista surkein koirankouluttaja ja meillä Ossi saa olla aina siellä missä ihmisetkin, paitsi ihmisten sängyssä ja ruuan kerjääminen on kielletty. Aika selvää on, että Renttu haluaa huomiota itselleen. Hmm. Miten te saatte ruokarauhan? Toinen juttu. Meillä Ossi ei häiriköi silloin, kun syödään, mutta ei sitä siihen ole varsinaisesti opetettu (luultavasi olisi epäonnistuttukin). Koirat ovat yksilöitä ja Renttu on uros mikä tarkoittaa sitä, että jos se on niin sanotusti kovapäinen (kuten Ossi), niin sehän on kovapäinen. Voisiko koirien ruoka-aikaa yrittää muuttaa niin, että ne syövät ennen ihmisiä? Toivottavasti saat jotain hyviä koulutusvinkkejä. Eristäminen voi tuottaa tuloksen tai sittenRenttu alkaa kuopsuttelemaan ovia. Terveisin M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, uskon että tuo on sekä Rentun kovapäisyyttä, 4kk:n uhmaa ja huomiohakuisuutta. Meillä ei ruoka-aikoja muutella, mutta uskon että päästään noista yli Rentun kasvaessa. :)

      Poista
  2. No onpa kyllä Renttu jutun keksiny! Toivottavasti saatte ratkastua jotenkin, keinoja on ainakin yritetty. Meillä ruokailut ei oo mitenkään sidottu toisiinsa, ehkä sitä vois koittaa? Mut eipä se oikein ole ratkaisu tuohon itse ongelmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttäisi siltä ettei yhtä ratkaisua ole vaan ollaan sovellettu noita kaikkia tilanteen mukaan. Onneksi tilanne on nyt helpottanut. :)

      Poista
  3. Toivottavasti saatte murinan loppumaan. Tuntuisi, että se saattaa ilmetä myöhemmin jossain muussakin asiassa ja pahempana. Meillä koirat saavat olla keittiössä milloin tahansa, mutta ne eivät ole ihmisten ruokailuista tai kahvittelusta moksiskaan. Kukaan ei ole pöydästä juuri koskaan mitään saanut, poikkeuksena isäntä joka antaa omalle lellikilleen ruokaa :( Säännöt on kyllä keksitty ja keskusteltu ja minä olen niissä tainnut vain pysyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloin kiinnittämään huomiota tuohon Rentun murinaan ja tuntui, että se oli oma kokeiluvaiheensa. Vielä viikko sitten murinoita ilmeni enemmänkin, mutta nyt ollaan menty pari päivää ilman mitään ääntä. (Koputtaa puuta.)

      Poista
  4. Emme osaa sanoa muuta kuin tämän: HURMURI!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahdessa viime päivityksessä meni kuvat vähän väärin päin. :D Ell päivityksessä kirjoitin pääasiassa Almasta ja kuvituksena oli Renttua. Nyt Rentun murinoissa kuvituksena on leikkihömpöttävä Alma. Pikku vikoja.

      Poista
  5. Minäkään en ole mikään mestarikouluttaja joten neuvoja ei tule. Vilkaisin mäyräkoirafoorumille http://www.createphpbb.com/phpbb/index.php?mforum=tappijalat mutta se näyttää nykyään todella hiljaiselta enkä pikakatsomisella löytänyt mitään sopivaa aihetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten päänvaivaa tuotti, kun mistään ei löytänyt vastaavanlaista ongelmaa. Yleensä kaikesta löytyy keskustelua netistä, mutta tämä oli Rentun aivan oma juttunsa. Noh, toivottavasti tästä meidän blogin kirjoituksesta on apua, jos joku joskus etsii vastaavanlaiseen ongelmaan apua. :)

      Poista
  6. Meillä Cocolle on opetettu, että kun tulee vieraita/ syödään hän pääsee ruokapöydän vieressä olevalle pikku matolle, "matolle" käskyllä ja siin saa vaan syödä maailman parasta lelua. Koska koira on ihan vieressä, mutta sillä on omaa puuhaa niin se ei ainakaan kerkeä edes ajattelemaan murinaa. Lisäksi tää on pienessä yiksiössä hyvä käsky kun ei halua nakkiaan taittamaan selkäänsä vieraiden jalkoihin pieneen eteiseen.

    Toinen juttu voisi olla jos rentulle ja almalle sallisi jotain jännempää tekemistä kuin teidän tuijottelu. Esim. kongi tai joku muu pikkanen aktivointi lelu - meiän lemppari on vessapaperirulla, joka on myös superkiva repiä ja voittaa ihmiset - ainakin hetkeksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo matto-käsky olisi niin kätevä, kun meille tulee vieraita.. Meilläkin on niin pieni eteinen ja nyt sinne on aina tukkimassa vieraiden kanssa kaksi häntää pieksevää nakkia.

      Alma ottaa tosi lunkisti meidän ruokailut. Kun se saa pois-käskyn, niin se etsii sopivimman nukkumapaikan ja köllähtää kyljelle. Nyt Renttu on alkanut ottamaan siitä mallia, mutta vielä pari viikkoa sitten herra mäykky oli liimattuna rajalla puoliksi jo tulossa. Onhan tuolla kaikki lelut yms. saatavilla, mutta ei ne kiinnosta siinä vaiheessa kun on kyse ruoasta. ;)

      Poista
  7. Murinaa ja rajojen kokeilua, tosi mäykkyäijämäistä, sanoisin ; ) Minähän välillä yritän murrata Palvelijattarelle, kun Se tulee häätämään minut tuolistaan, johon olen juuri asettunut mukavasti kiepille. Palvelijatar viis veisaa murinoistani, ottaa vain tyynesti syliinsä, sanoo tiukasti "MULLE ei murrata!" ja siirtää minut omaan tuoliini.

    Tulen 4-vuotiaaksi syyskuussa. Joidenkin mukaan minun pitäisi vihdoin olla tarpeeksi fiksu tottelemaan käskyjä. Tottelen, jos satun olemaan sillä tuulella. Palvelijatar yrittää olla johdonmukainen ja tiukka. Esim. kun räksytän pihalla olijoille tai portaissa kulkijoille, Se saattaa kantaa minut huoneeseeni kymmeniä kertoja 'jäähylle'. Minusta moinen on etupäässä hauska leikki . . . ; ) ; )

    Tämä tarina vain ns. lohdutukseksi murraajan palveluskunnalle.

    VastaaPoista