perjantai 20. tammikuuta 2012

Terminaattori

Vuoden eka päivitys! Almalle ja kumppaneille kuuluu hyvää. Tässä kuvapläjäys hyvin mäyräkoiramaisesta toiminnasta. Nimittäin lelujen eliminoinnista. Kun meille tuli Alma, ajattelin että ehkä se onkin erilainen mäyräkoira ja leikkii leluillaan aina yhtä sievästi niin kuin pikkupentuna. Luulin väärin. Pienestä söpöstä pehmolelun kanssa painijasta kuoriutui satahampainen terminaattori. Meillä ei ole enää paljoa leluja. Eikä niitä oikein ostellakaan, koska ei niistä ole hetken päästä mitään järkevää jäljellä. Alma on verottanut myös Edin lelukantaa aina kun silmä välttää. Teen toisen päivityksen leluista jotka ovat suurin piirtein kestäneet. Tässä kuitenkin sitä kuvamateriaalia vinkulelusta, jonka elinikä oli noin vartti ennen lopullista takavarikointia. Ennen tätä oli emäntä seisonut pitkän tovin eläinosaston leluhyllyn edessä puntaroiden ja punniten eri mahdollisuuksia. Totesin mm. että tässä vinkuvassa kumilelussa ei ollut sitä pilliä vaan ääni tuli ilmareiästä lelun pohjassa. Almalla on tapana repiä ne pillit ekana ulos. Lisäksi lelu oli paksua kumia. Vielä parempi. Noh, vinkuminen loppui ensiminuuteilla siihen että leluun tuli ylimääräinen reikä. Sen jälkeen Alma nakersi joka ikisen ylimääräisen ulokkeen irti. Voi kun suloista.

Mamma miksen mä saa mun lelua? Huomioikaa kumilelun pakokauhuinen ilme.

Tadaa!
Naah, ihmiset eivät vain tajua koko homman viehätystä nähdä aheruksensa tulos konkreettisesti!

8 kommenttia:

  1. Apua, miten monta kättä tossa yhdessä kuvassa on, hui! ;DD

    Tosi kiva kuulla teistä taas pitkästä aikaa! <3 Terkkuja koko laumalle ja rapsutuksia terminaattorille.. ;)

    VastaaPoista
  2. Hulvaton kuvasarja! :D Meillä kanssa vedetään ihan ensimmäiseksi henkitorvi lelusta veke, loppuu se vinkuminen! :D Ihan turhaa on täälläkin ostella mitään terästä kummempaa, säpäleinä ovat alta ajatuksen.

    VastaaPoista
  3. No siis, pitäähän noilla leluilla nyt ilmanottoaukkoja olla, eihän se muuten ole lelu eikä mikään ;D

    Ellillä ei oo mitään järjestelmällistä lelujen särkemisvimmaa, mutta leikkiessä hankkii varsinkin pehmoleluihin tulla reikiä tai sauma ratketa. Niitä sitten aina joskus korjailen. Vinkuleluja se ei pahemmin revi, mutta osaa vinguttaa niitä korviahuumaavasti. Varsinkin erästä pahaäänistä jänistä.

    VastaaPoista
  4. Vinkuvonku lähtee meilläkin ensimmäisenä, sitten lelu ei välttämättä enää kiinnostakaan.
    Parhaimpia ovat ikean pehmot, Ollin käytössä ovat kaikkein kestävimpiä.

    VastaaPoista
  5. Annamari, joo vähän innostuttiin. :D Kiitoksia ja samoja sinne!

    Maria, hui teillä on astetta rankempaa käsittelyä. Nyt oli Mustin ja Mirrin mainoksessa "vinkulelu joka ei lopeta vinkumista". Saakohan siitä rahat takaisin? ;)

    Ellieli, Almakin vinguttaa antaumuksella jos ei saa pilliä irti. Ei sitten tiedä kumpi on pahempi, ainaiset rikkomiset vai hermojaraastava ääni. :D

    Olli, mielenkiintoista! Voisinkin nakittaa jonkun tuomaan tuliaisia jos kuulen Ikea-reissuista.

    VastaaPoista
  6. kaikki hajotetaan, siis kaikki... vinkulelut ei nelliä kiinnosta niinkään, pallot on ihania.

    VastaaPoista
  7. Sattumalta päädyin teidän blogiinne ja heti piti päästä kommentoimaan. Tuo lelu on ihan hulvaton! :D Iloinen virne, vaikka on juuri tullut raadelluksi.

    VastaaPoista
  8. Kaunis Nelli, Alma keskittyy syömään palloista päälliset. :)

    Sarianne, tervetuloa!

    VastaaPoista