maanantai 5. syyskuuta 2011

10 suosikkikoirarotua

Annamari Kaikki elämäni koirat-blogista oli luonut uuden haasteen.

Esittele, postauksen muodossa, 5-15 suosikkikoirarotuasi, joko tämän hetkistä tai kautta aikojen. Saat perustella valintasi tai olla perustelematta. Mukavaa olisi, jos haastaisit muutaman bloggaajan mukaan, mutta jos ei huvita, niin ei sekään haittaa. ;D

Emännän 10 suosikkikoirarotua
(Alma: "Minä x 10, tietenkin!")

1. Mäyräkoira


En voinut jättää mäyräkoiraa pois listalta vaikka se ilmiselvä lempparirotu onkin!  Persoonallinen jukuripää, kainalokoira, äärettömän monipuolinen harrastuskoira sekä terve ja pitkäikäinen rotu.

2. Ranskanbulldoggi

Luin jostakin blogista lauseen, jossa kuvailtiin että asia soittelee sieluni kannelta tms. Noh, ranskanpullat tekevät minulla juuri sitä. Ne vaan ovat minusta niin sympaattisia. Kun aloin tosissani haaveilemaan ensimmäisessä omassa kodissani koirasta, haavekuvissani siinsi ranskanbulldoggi. Siinä vaiheessa ne olivat vasta tulossa muotiin. Minusta on ollut todella surullista seurata rodun massatulemista ja siitä johtuvia kaikkia huonoja puolia. Nytkin jos menee selailemaan pääkaupunkiseudun koiramyynti-ilmoituksia niin verenpaine alkaa nousemaan. Pentutehtaitailijat sekä epämääräiset kasvattajat ja maahantuojat revittelevät sillä kentällä täysiä. Tämän lisäksi ranskanbulldoggi on minun mielestäni liian sairas, että voisin hankkia sellaisen. Vaikka tavallaan yritän boikotoida kyseistä rotua niin en voi silti itselleni mitään. Kun koirapuistoon saapuu iloinen lepakkokorva, minä olen onnesta soikeana.

3. Berninpaimenkoira


Harkitsimme vakavasti berninpaimenkoiraa ennen kuin kuvaan astui mukaan mäyräkoirat. ;) Isännällä oli ollut kova hinku "isoon ja karvaiseen" ja berni miellytti minunkin silmääni. Koimme että olimme saaneet Eddien kautta esimakua kuolasta ja karvasta. Olen myös kiinnostunut kaikesta ystäväkoiratoiminnasta ja olin tuolloin törmännyt usein haliberneihin. Se mihin meillä kiinnostus tyssäsi oli se että berneillä on lyhyt ikäennuste. Lenkillä kuitenkin on hienoa katsella vastaan tulevan aikuisen berninkoiran ryhdikästä olemusta.

4. Lagotto Romagnolo


Persoonallisen oloinen partakarvakoira. En ole tutustunut rotuun pintaa tarkemmin. Luin Yhteishyvä-lehdestä jutun Siiri sienikoirasta ja olin aivan myyty! Pidän kaikista roduista jotka voivat ja saavat nykypäivänäkin käyttää luontaisia taitojaan ihmisen kanssa tapahtuvaan työskentelyyn.

5. Kultainennoutaja


Kultsit löytävät paikkansa minun listastani. Tämä juontaa juurensa jo lapsuuteen missä olen syöttänyt salaa sukulaisten Kamua sekä Hetaa. Kultaisetnoutajat ovat kilttejä, lempeitä ja onnellisia hössökorvia. Rakas Eppulimme näyttää eniten kultaiseltanoutajalta vaikka rotumiksauksesta löytyy myös labbista ja partacollieta. En pitäisi mahdottomana, että meillä joskus olisi kultsikakara. Se vaan on sellainen perusperhekoira. Emme kuitenkaan ennen Almaa suunnitelleet missään vaiheessa vakavasti ottavamme kultaistanoutajaa. Edin takia siihen olisi kohdistunut niin paljon tiettyjä odotuksia. Myöskin rodun ikuisesti palveleva luonne on joskus rasittava.

6. Labradorinnoutaja


Labbikset menevät samaan kastiin kultaistennoutajien kanssa. Erityisesti olen ihastunut suklaanruskeaan väriin! Ja labbisten häntiin! Ne ovat sellaisia sikaripötköjä. Oikeita meloja! Sitten kun yleisesti iloisena labbiksen häntä heiluu kokoajan niin ne ovat vielä ihanempia! Tulen hyvälle tuulelle pelkästään niiden heiluvien pötköhäntien ajattelemisesta. :D Suurin tuomittava virhe labradorinnoutajissa on se, että ne syövät kaiken. Ihan kaiken.

7. Welsh Gorgi


Gorgit ovat pötkömäisiä töppöjalkoja varustettuna isoilla korvilla. Ne ovat sympaattisen näköisiä. En ole tutustunut koiran luonteeseen syvemmin. Asuinalueellamme muutti tämän vuoden puolella vauvagorgi, joka sai minulta aina ihastuneita huudaksia aikaan kurvatessani autolla ohi.

8. Petit basset griffon vendéen


Persoonallisen oloinen ja mäyräkoiramainen koira. Voisin tutustua tulevaisuudessa paremmin.

9. Saukkokoira

Kuva: http://www.saukkokoirat.fi/ © J. Skogberg Tampere Finland

Aavistuksen tuntemattomampi koirarotu Suomessa. Minulle on tullut kuva että voisi olla mäyrkoiramainen kaveri isommassa paketissa. Haluaisin tulevaisuudessa tutustua paremmin.

10. Dandiedinmontinterrieri

Kuvat: http://www.ddtry.org/ © Minna Repo

Mäyrkoiramainen pötkäles varustettuna karvatupeella. Lisäksi hullunkurisin nimi koko koiramaailmassa! Voisin tutustua tulevaisuudessa paremmin.


Oli mielenkiintoista listata omat lempikoirarotunsa. :) Luulin aluksi, että tämähän on aivan helppo tehtävä. Kolmen ensimmäisen (mäyräkoira, ranskanbulldoggi, berninpaimenkoira) jälkeen tulikin yhtäkkiä täysin tyhjä hetki. Mistä minä oikein pidinkään? Loppu listan teko meni tiukasti miettiessä sekä googletellessa. Oli mielenkiintoista huomata listalla olevan ainoastaan kaksi isoa koirarotua vaikka vielä nykyisinkin selittelemme tutuille, että olimme ottamassa isoa koiraa, mutta sitten jotenkin mäyräkoirat vaan tulivat ja veivät mennessään.

Haastan mukaan blogit:
sekä

torstai 1. syyskuuta 2011

Päässilimäänen kakara

Alma osaa olla aikamoinen vintiö sille päälle sattuessaan. Eniten tästä on joutunut kersimään suuri määrä leluja ja sekä poloinen Eppuli. Tietysti omistajien hermotkin ovat välillä koetuksella.

"Ediediedi! Leikitään! Mä rakastan sua!"
"Suoristaisit eka ees korvas..."


"Yarrrr! Senkin Ikea Kroko! Tästä saat! Ja tästä!"
"Ai mikä on kasaritukka? Minulla on narun tappaminen kesken!"
"Ediediedi! Ihanaa! Sinä olet liikkunut! Tämä on loistava uusi paikka painia!"
"Eihh..."









"Ihanaa! Ihanaa! Leiki ny!"
 "Mitä minä olen tehnyt ansaitakseni tämän?..."

"HAA! Häntä!"
"Mä en jaksaaaa!"

"Titittidii! Ihanaa kun minulla on tälläinen ystävä kuin Eppuli!"
"Pirsana, nyt alkaa pikku hiljaa mennä hermo!"